TARINANKERTOJA


Kirjoittajana lähestyn aiheitani monesti vinksahtaneen todellisuuden kautta. Kirjoittajana miellän itseni "kahdeksi persoonaksi" runoilijaminä lähestyy tunteita ja aiheita, monesti tarkkanäköisen luontokuvailun kautta surrealismin keinoin. Runoissa on syvyyttä ja synkkyyttä mutta kaikessa pimeydessäkin on lupaus valosta.

Proosassa lähestyn aiheista, jotka käsittelevät ulkopuolisuutta ja irrallisuutta, häpeää, syyllisyyttä, itsevihaa ja menettämistä. Kirjoitustyylini riippuen aiheesta on pohdiskelevaa tai hirtehistä ja mustalla huumorilla höystettyä.

Olen kirjoittanut siitä saakka kun kynä on pysynyt kädessäni. Huomasin varain, että kirjoittamalla itseni ilmaiseminen oli luonnollisempaa kuin puhuminen. Koin että kirjoittamalla olen näkyvä ja kuuluva ja ilmaisen ajatuksiani selkeästi. Olen opiskellut kirjoittamista useilla kursseilla ja eri kirjailijoiden opissa. Edelleen vahvin ilmaisumuoto on proosa, jonka käsikirjoitusten parissa työskentelen. Runous ja kiinnostus laululyriikkaan kulkevat siinä sulassa sovussa rinnalla. 

Ääriviivat (Mediapinta 2017) on ensimmäinen runoteokseni, joka ilmestyi osana Suomi 100-runokirjaa kamppanjaa.



Kirjallisia projekteja: